Riittävä uni ja lepo edistävät lapsen kehitystä. Lapsi kirjaimellisesti kasvaa nukkuessaan, sillä unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia.
Kaikki tarvitsevat unta, mutta yksilöllistä vaihtelua on paljon. Kun yksi nukkuu kahden tunnin päiväunet ja 10 tunnin yöunet ilman heräilyä, toinen pärjää vähemmällä. Myös unen vaiheet muuttuvat lapsen kasvaessa.
”Tutkimusten mukaan vauvaikäisillä on enemmän REM-unta. Kyse on kehittymisen vaiheesta, jolloin tarvitaan paljon uusia hermoverkkoyhteyksiä. Aivot käsittelevät ja tallentavat opittuja taitoja”, Suomen Unitutkimusseuran puheenjohtaja ja erikoislääkäri Anu Muraja-Murro kertoo.
Aikuiset toimivat roolimalleina
Kun kasvetaan taaperosta teini-ikäiseksi, syvän unen määrä lisääntyy. Kyseessä on unen elvyttävien tehtävien kannalta tärkein univaihe. Syvän unen aikana aivot saavat tarvitsemaansa lepoa ja latautumisaikaa, lisäksi välittyy kasvuhormonia ja uusien tietojen oppiminen vahvistuu.
Aivan kuten monissa muissakin asioissa, vanhemmat toimivat lastensa roolimalleina myös nukkumisen suhteen. Jos lapsi nukkuu pääsääntöisesti klo 20-8.00, vanhemmankaan ei kannata kukkua yötä myöten.
Unitutkijan ja erikoislääkärin mukaan tärkeintä kuitenkin on, että lapsen uni- ja iltarytmi pysyvät samana. Säännöllinen unirytmi on paras tae siitä, ettei uniongelmia syntyisi.
”Jo muutaman peräkkäisen yön epäsäännöllinen unirytmi aiheuttaa hermostollisia, hormonaalisia ja immunologisia muutoksia”, Muraja-Murro sanoo.
Nukkumaanmenorituaalit ovat tärkeitä
Säännöllinen päivärytmi ja rutiinit muodostavat lapsen arkeen rungon. Säännöllisyys luo perustan myös unirytmille. Nukkumaanmenorituaalit ovat tärkeitä pisuineen, pesuineen ja pusuineen.
Kun samat iltatoimet toistuvat riittävän monta kertaa, lapsi alkaa ymmärtää, että uniaika lähestyy.
”Hyvä sänky ja patja ovat tärkeitä myös vauvoilla ja etenkin lapsilla, kun painoa alkaa kasvun myötä kertyä enemmän”, unitutkija vielä muistuttaa.